Uskonto

Hindulaisuus – Intian dharma eli elämäntapa

Hindulaisuus on Intian ”dharma” eli elämäntapa, jota laajalti harjoitetaan Etelä-Aasiassa. Hindulaisuutta on kutsuttu maailman vanhimmaksi uskonnoksi, ja jotkut harjoittajat ja tutkijat viittaavat siihen nimellä ”Sanātana Dharma” eli ”ikuinen perinne” tai ”iankaikkinen tapa”. Useat tutkijat pitävät hindulaisuutta erilaisten intialaisten kulttuurien ja perinteiden fuusiona. Tämä ”hindu-synteesi” alkoi kehittyä jo 500-300 eaa. välisenä aikana.

Vaikka hindulaisuus sisältää runsaasti eri filosofioita, se liittyy yhteisiin käsitteisiin, tunnistettaviin rituaaleihin, kosmologiaan, jaettuihin tekstuaalisiin voimavaroihin ja pyhiinvaelluksiin pyhiin kohteisiin. Hindu-tekstist luokitellaan ”Sruteiksi” (”kuulleiksi”) ja ”Smrteiksi” (”muistetuiksi”). Nämä tekstit käsittelevät mm. teologiaa, filosofiaa, mytologiaa, joogaa, agamaarisia rituaaleja ja temppelin rakentamista. Suurimmat pyhät kirjoitukset ovat Veda, Upanishads, Bhagavad Gita ja Agamas.

Hindujen uskomuksissa mainittaviin aiheisiin kuuluvat neljä ”Purusathasaa” (ihmisen elämän oikeat tavoitteet): Dharma eli etiikka ja tehtävät, Artha eli vauraus ja työ, Kama eli toiveet ja intohimot sekä Moksha eli vapautus, vapaus ja pelastus.Hindujen käytäntöihin kuuluu rituaaleja, kuten puja (palvonta), meditaatio, festivaaleja ja satunnaisia pyhiinvaelluksia. Jotkut hindut lähtevät yhteiskunnallisesta maailmasta ja jättävät maallisen omaisuuden taakseen jonka jälken he harjoittavat elinikäistä ”Sannyasaa” eli luostarikäytäntöjä saavuttaakseen ”Mokshan”.

Hindulaisuudessa säädellään ikuisia tehtäviä, kuten rehellisyyttä, pidättäytymistä ihmisten loukkaamisesta, kärsivällisyydestä, itsekeskeisyydestä ja myötätunnosta. Hindujen neljä suurinta nimitystä ovat vaisnavismi, Shaivismi, Shaktismi ja Smartismi. Hindulaisuus on myös maailman kolmanneksi suurin uskonto.