Buddhalaisuus on uskonto ja ”dharma”, joka käsittää erilaisia perinteitä, uskomuksia ja hengellisiä käytäntöjä jotka perustuvat pitkälti alkuperäisiin Buddhan opetuksiin ja filosofioihin. Buddhalaisuus on peräisin muinaisesta Intiasta väliltä 600-400 eaa., josta se kasvoi paljon Aasiassa kunnes taas menetti suosiotaan Intiassa keskiajalla. Buddhalaisuuden kaksi suurta olemassa olevaa ”sivukonttoria” ovat Theravada (”Vanhusten koulu”) ja Mahayna (”Suuri ajoneuvo). Buddhalaisuus on maailman neljänneksi suurin uskonto, jolla on yli 520 miljoonaa seuraajaa eli yli 7% maailman väestöstä on buddhalaisia.
Buddhalaiset oppilaitokset vaihtelevat vapauden polun tarkan luonteen, erilaisten opetusten ja pyhien kirjoitusten sekä erityisesti niiden käytäntöjen merkityksen ja kanonisuuden välillä. Buddhalaisuuden käytännöt ovat turvautuminen Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan, pyhien kirjoitusten tutkiminen, moraalisten käskyjen noudattaminen, meditaatio (mukaan lukien rauhallisuus ja ymmärtäväisyys), viisauden viljely, rakkaudellinen ystävällisyys ja myötätunto.
Theravadassa lopullinen tavoite on ‘kleshasien” (tuhoisien henkisten tilojen, mukaanlukien tietämättömyys, liittoutumattomuus ja vastenmielisyys) lopettaminen sekä Nirvanan eli korkean henkisen tason saavuttaminen. Buddhalaisten mukaan Nirvana saavutetaan harjoittamalla kahdeksankertaista polkua, joka tunnetaan myös kultaisena keskitienä. Näin buddhalaisuuden harjoittajien mukaan pystytään pakenemaan kärsimyksen ja uudestisyntymisen kierrosta. Nirvana on kuvattu buddhalaisissa teksteissä osittain samalla tavalla kuin muissakin Intian alueen uskonnoissa, eli se on ”vapautumista, valaistumista ja korkeinta onnea”. Theravadalla on laaja-alainen seuranta Sri Lankassa ja Kaakkois-Aasiassa.
