Vaikka ei siltä aina näyttäisi, uskonto on edelleen tärkeä osa monien ihmisten elämää ainakin sen käännekohdissa, kuten avioitumisessa ja hautajaisissa. Monet eivät määrittele itseään uskonnolliseksi, mutta kuuluvat silti esimerkiksi kirkkoon kulttuurisyistä, eli päästäkseen osaksi näitä keskeisiä rituaaleja elämän käännekohdissa.
Uskonnoilla on usein hyvin samanlainen kuva ihmisestä luomakunnan keskeisenä osana, joka toimii siinä aktiivisesti ja vapaasta tahdostaan. Tämän vapaan tahdon ansiosta ihminen voi valita oikean ja väärän väliltä. Näillä valinnoilla on myös aina jotain seurauksia ja lähes kaikki maailman uskonnot ovat sitä mieltä, että hyvät teot tulee palkita ja pahat rangaista. Tätä varten ihmisille annetaan liuta sääntöjä ja ohjeita, joiden mukaan elää hyvää elämää. Näiden lisäksi pitäisi pyrkiä noudattamaan myös erilaisia rituaaleja.
Ihmisten lisäksi myös eläimiin otetaan kantaa monissa uskonnoissa. Eläimet nähdään usein kollektiivisesti omana ryhmänään erillään ihmisestä. Tästä huolimatta näillä kahdella on kuitenkin suhde keskenään, josta ei pääse yli eikä ympäri. Yleensä tämä näkyy jonkinlaisena ihmisen vastuuna muiden luontokappaleiden huolehtimisesta.
Eläimistä huolehtiminen
Kristinuskon mukaan ihminen on luomakunnan kruunu, joten on siis myös ihmisten vastuulla huolehtia maailmasta. Eläinten tappamista esimerkiksi ruuaksi tai itsepuolustuksen nimissä ei pidetä syntinä, mutta ihmisellä on silti vastuu esimerkiksi lemmikkien hyvinvoinnista. Ja hyvä paikka aloittaa tällä polulla on vaikkapa suunnata Zoo.fi -verkkokauppaan, josta saat kaiken tarvittavan edullisesti, nopeasti ja kätevästi netistä. Laadukas Zoo.fi on totisesti eläinten asialla.
Islam jakaa kristinuskon suhtautumisen eläinten suojeluun ja katsoo, että ihmisillä on erityinen vastuu luomakunnasta. Profeetta Muhammedin kerrotaan sanoneen, että se joka tappaa turhaan edes yhden pääskyn, joutuu Allahin kuulusteltavaksi viimeisellä tuomiolla. Muslimit eivät ota kantaa siihen, onko eläimillä esimerkiksi sielua, vaan jättävät sen suosiolla Allahin varaan.
Buddhalaisuuden mukaan ihminen on ainoa olento tässä materiaalisessa maailmassa, jolla on kyky valaistua ja siksi ihmiseksi syntyminen on erityinen lahja ja palkinto hyvistä aikaisemmista elämistä. Ihmisen tulee puhdistaa itsensä pahasta karmasta esimerkiksi hyvillä teoilla ja parhaiten tämä onnistuu siten, ettei tee ainakaan mitään pahoja tekoja. Yksi buddhalaisten tärkeimmistä ohjeista tähän on välttää pahaa karmaa tuottavaa ammattia, joten hurskas buddhalainen ei voi työskennellä teurastamolla tai metsästäjänä.
Eläinten syöminen
Suurin osa uskonnoista ottaa kantaa myös siihen, mitä laitat suuhusi. On uskontoja, jotka säätelevät hyvinkin tiukasti sitä, millaiset eläimet ovat syötäviä ja milloin. Toisaalta myös sillä on väliä, onko eläin ollut alusta alkaen ruokaa vai ei.
Kristinusko rajoittaa eläinten syömistä hyvin vähän. Mikään eläin ei ole kategorisesti kielletty, mutta esimerkiksi katolilaiset eivät syö paaston aikana lihaa, mutta kala käy kyllä. Tämän taustalla ei niinkään ole eläimen suojelu, vaan muistutus niukkuudesta.
Islam ja juutalaisuus kieltävät sianlihan syömisen. Sen taustalla on käsitys siitä, että sika on likainen eläin eikä siksi sovellu ihmisen ruuaksi. Islam jakaa ruuat sallittuihin (halal) ja kiellettyihin (haram): kiellettyjä eläimiä ovat vaikkapa torahampaiset eläimet, hevoset, aasit ja liskot. Myös veri on kielletty.
Buddhalaisuus ei suoranaisesti kiellä eläinten syömistä, mutta neuvoo välttämään sitä viimeiseen asti. Munkit voivat syödä lihaa paitsi, jos eläin on teurastettu varta vasten munkin ruuaksi. Suurin osa buddhalaisista pidättäytyy pelkässä kasvisruuassa esimerkiksi juhlapyhien ajan, mutta syö lihaa arkena, jos sitä on tarjolla. Buddhalaiset eivät kuitenkaan tuppaa ostamaan lihaa itselleen.
